Yhdistyneiden kansakuntien 10. joulukuuta 1948 kolmannessa yleiskokouksessaan hyväksymässä ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa todettiin, että ”kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan”. Vaikka jokainen meistä helposti pystyy toteamaan, että edellä mainittu periaate ei ole läheskään toteutunut maailmanlaajuisesti, on välillä masentavaa todeta miten kaukana olemme siitä myös vauraassa ja sivistyneessä Suomessa.

Olemme kaikki saaneet seurata Kreikan taloudellisen draaman etenemistä, joka on monessa kohdin ottanut lähes tragikoomisia piirteitä. Yhtenä perusteluna taloudellisen avun antamiselle, omien rahoituslaitosten ja valuutan vakauden ylläpitämisen lisäksi, on esitetty solidaarisuus Kreikan kansalle. Solidaarisuudessa ei lähtökohtaisesti ole mitään vikaa, mutta perusteltu kysymys kuuluu: miksi juuri Kreikka?

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuoden 2010 tilastojen mukaan Kreikka on 28 496 dollarin asukaskohtaisella bruttokansantuotteellaan erittäin vauras maa, ongelmistaan huolimatta. Itse asiassa Kreikka sijoittuu maailman 31. vauraammaksi maaksi IMF:n tutkimasta maailman 183. maasta. Esimerkiksi noin 1000 kilometrin päässä sijaitsevassa Syyriassa vastaava luku on 5 156 dollaria vuodessa, eli toisin sanoen alle viidesosa. Lisäksi Syyrian hirmuhallinto on tänä vuonna tappanut ainakin 3500 siviiliä, koska he ilmaisivat poliittisen mielipiteensä rauhanomaisesti. Miksi emme sitten ole huolissamme Syyrian tilanteesta, vaan osoitamme solidaarisuuttamme viisi kertaa vauraamalle ja vapaalle kansalle? Koska Kreikka on meille tuttu ja läheinen, Syyria tuntematon ja kaukainen.

Ihmselle on ominaista, että panostamme resursseja kanssaihmisiimme sen mukaan, miten tärkeitä ne ovat omalle selviytymiselle. Tämä on niin sanottu ”Evolutionarily stable strategy”, eli voittava strategia. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on näin ollen eettisesti kannatettava periaate, mutta ristiriidassa ihmisen todellisen luonteen kanssa.

Moni on esimerkiksi valmis auttamaan naapuria hädän hetkellä, mutta epäröi vieraan ihmisen ollessa kysymyksessä. Näin on myös Kreikan tapauksessa: moni eurooppalainen on käynyt Kreikassa, harva Syyriassa. Miksi olen itse huolissani Syyriasta? Koska olen käynyt siellä ja minulla on syyrialainen ystävä. En ole esimerkiksi erityisen huolestunut Zimbabwesta, vaikka Wikipedia kertoo minulle, että asukaskohtainen bruttokansantuote vuonna 2010 oli vain 436 dollaria!

On mahdotonta vaatia, että ikinä voisimme toteuttaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteet. Olisi kuitenkin toivottavaa, että ulottaisimme Kultaisen säännön hiukan laajemmalle kuin lähinaapuriimme, vaikka se tuntuu hiukan luonnottomalta.

Dosentti Anders Ekholm on Eufex Pankin sijoitusjohtaja ja perustajaosakas. Anders on kiertänyt maailmaa reppu selässä yli 15 vuoden ajan.