Yhä useampi pääomarahasto on omaksunut vastuullisen sijoittamisen/omistamisen periaatteet osaksi omia toimintaperiaatteitaan. Liki 100 pääomarahastoa ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UN PRI), lisäksi useampi on aktiivisina pääomasijoittajayhteisöissä vastuullisuusasioissa kansallisesti ja kansainvälisesti.

 

Tähän on johtanut sijoittajien vaatimukset mutta myös se tosiasia, että pääomasijoittajat lähtökohtaisesti ovat omaisuusluokista se kaikkein eniten yritystoiminnan vastuullisuuteen vaikuttava osapuoli. Ympäristöaspektit (E), kuten raaka-aineiden, energian ja vedenkäytön optimoiminen ja niiden seuranta prosesseissa alkaa yrityksissä usein pääomasijoittajan toimesta, kun yrityksiin aletaan luoda systemaattisia seurantajärjestelmiä ja hävikkiin ja tehottomuuksiin puututaan. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kasvun tavoittelu mahdollistaa henkilöstön (S) lisäämistä mikä tukee työllistämistä ja siten yhteiskunnan hyvinvointia.  Riskienhallinta- ja raportointijärjestelmien luominen kuuluu yleensä myös tähän vaiheeseen ja on myös oleellinen osa hallinnointikoodia (G). Maineriski osana vastuullisuutta on loistava riskienhallintatyökalu.

 

Suomen pääomasijoitusyhdistys julkaisi hiljattain vaikuttavuustutkimuksen, jossa muun muassa pääomasijoitusrahoitteisten yritysten liikevaihdon ja työntekijöiden määrän kasvua verrattiin muihin yrityksiin. Tulokset olivat tässä tutkimuksessa selvät – pääomasijoitusrahoitteisten yritysten kasvu on muita yrityksiä nopeampaa. Yhdistys järjesti tutkimuksen julkaisutilaisuuden, jossa paikalla oli lähinnä pääomasijoitustoimialan ammattilaisia. Mediassa tutkimus sai vain vähäisen huomion.

 

Sijoittajan näkökulmasta seuraava vaihe olisi konkretisoida tuloksia tästä osana sijoittajille tehtävää raportointia. Se voisi näkyä listaamalla tai mittaamalla näitä hyötyjä joko toimenpiteinä tai mieluiten numeroiden valossa. Miten paljon ympäristöä on voitu säästää tuotannollisista tavoitteista luopumatta, miten paljon sijoitusten kautta on voitu lisätä työllisyyttä? Harvassa sijoituslajissa on näin vahva prosessien kehittämisestä saatava hyöty.

 

Hämmentävää on, että pääomasijoitusrahoitteisissa yhtiöissä tehdään paljon asioita, jotka parantavat yhtiöiden vastuullisuutta, mutta pääomasijoitustoimiala ei ole lähtenyt kehittämään mittareita ja raportteja, joiden avulla kohdeyhtiöiden ESG toimenpiteiden kehitystä voitaisiin seurata ja kommunikoida rahastojen sijoittajille – ja myös yleisölle median kautta. Sijoittajille toimitettavat raportit keskittyvät kohdeyhtiöiden taloudellisen kehityksen ja rahaston tuloksen raportointiin. Toimialan ja pääomarahastoihin sijoittavien kannalta olisi järkevintä, että mittaristo ja raportointi olisivat mahdollisimman universaaleja – käytettäisiin samoja mittareita ja samoja raportointipohjia mahdollisimman paljon. Kehitystyö kannattaisi tehdä yhteistyössä pääomasijoitustoimialan ja sijoittajien kesken.

 

Karita Meling /Eläke-Tapiola

Karita Meling vastaa Eläke-Tapiolassa kiinteistö- ja pääomarahastosijoittamisesta.

Takana on pidempi ura listatuilla osakemarkkinoilla niin osakesijoittamisen puolella kuin myös palkittuna analyytikkona.