Kuusi askelta vastuullisempaan sijoittamiseen

Vastuullisuudesta puhutaan enemmän kuin koskaan ja kuluttajalle on tarjolla, jos jonkinmoista vihreää ja vastuullista tuotetta ja palvelua. Äkkiseltään voisi ajatella, että hyvältä näyttää!

Samanaikaisesti kansainvälisen työelämäjärjestö ILO:n tuoreen raportin mukaan pakkotyössä olevien ihmisten määrä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut kymmenellä miljoonalla.

Jokin ei nyt täsmää.

Vastuullisen sijoittajan on hyvä muistaa, että lähes mikään ala missään päin maailmaa ei ole riskitöntä. Salkkuun sujahtaa herkästi puhdasta energiaa, vaikka sen arvoketjuihin kätkeytyy paljon vakavia ihmisoikeusloukkauksia.

Kansalaisjärjestöjen kampanjoinnin ja lainsäädännön ohjaamana olemme siirtymässä aikaan, jossa supplier code of conduct (eettinen ohjeistus alihankkijoille) ja kolmannen osapuolen auditoinnit eivät enää riitä.

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavien periaatteiden mukaan yrityksillä on velvollisuus tunnistaa oman toiminnan kielteiset vaikutukset ihmisille ja ympäristölle ja vähentää niitä. Haitallinen toiminta pitää lopettaa.

Tämä huolellisuusvelvoite seuraa kuutta askelta. Niiden seuraaminen tarjoaa myös sijoittajalle hyvän työkalun.

Ensimmäinen askel on ihmisoikeuksiin sitoutuminen ja niiden sisällyttäminen osaksi omaa toimintaa. Yritykset kertovat mielellään arvoista, mutta miten huolehtia, että ne toteutuvat globaaleissa, usein läpinäkymättömissä arvoketjuissa?

Toiseksi tunnistetaan oman toiminnan kielteiset vaikutukset. Työntekijöiden ja haavoittuvassa asemassa olevien oikeudenhaltijoiden kuuleminen on olennaista, kun selvitetään ala-, raaka-aine- ja maakohtaisia riskejä.

Myös Reilu kauppa kehittää jatkuvasti datajärjestelmiään ja ketjujen seurattavuutta.

Sijoittajan näkökulmasta kiinnostavin on riskien lieventäminen eli kolmas askel.

Globaalissa taloudessa valtasuhteet eivät ole tasa-arvoisia. Tuotantoon kohdistuu hintapainetta, mutta myös ilmastonmuutos ja koronapandemia ovat kurittaneet kovalla kädellä pienviljelijöitä ja viljelijöiden osuuskuntia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on puolestaan aiheuttanut sen, että esimerkiksi Keniassa kahvinviljelijän tuotantokustannukset ja ruuan hinta ovat lyhyessä ajassa jopa kolminkertaistuneet.

Ilman puskuria jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ottavat globaaleissa kriiseissä vastaan kovimmat iskut.

Elämiseen riittävät ansiot ovat edellytys sille, että viljelijät voivat huolehtia ympäristöstä ja luonnon monimuotoisuudesta.

Reilun kaupan tuottajaverkostojen kanssa käymissämme keskusteluissa kuulemme säännöllisesti investointitarpeesta. Tuotannon kehittäminen ympäristön ja ihmisten kannalta kestävämmäksi vaatii monenlaisia satsauksia kuten koulutusta ja tuotannon kehittämistä.

Tuotantoketjujen sertifioinnin lisäksi Reilu kauppa tekee yritysten kanssa hankeyhteistyötä, jotta voimme yhdessä puuttua juurisyihin. Näin yritykset pääsevät yhdessä oikeudenhaltijoiden kanssa esimerkiksi ehkäisemään metsäkatoa kaakaotiloilla tai edistämään elämiseen riittäviä ansioita viiniviljelmillä.

Neljäs ja viides askel ovat seuranta ja viestintä. Parasta olisi, jos vastuullisuusraportit kertoisivat paitsi riskeistä, myös ihmisoikeustyön vaikuttavuudesta. Sijoittaja voi olla ohjaamassa yritysvastuupuhetta yhä avoimemmaksi.

Kuudes ja viimeinen askel on korvaaminen. Yritys voi joutua korvausvelvolliseksi, mikäli se on laiminlyönyt huolellisuusvelvoitettaan ja ihmisoikeus- tai ympäristöriskit toteutuvat.

Tämä on riski, jota sijoittaja haluaa välttää.

KUULE LISÄÄ TILAISUUDESSAMME      Kestävä ruokatuotanto- näkökulmia sijoittajalle 23.9.2022 @ 08:30 – 10:30

Kumppanuuspäällikkö
Maija Lumme
Reilu kauppa ry

maija.lumme@fairtrade.fi
LinkedIn