BLOGI Biodiversiteettiriskit ja niiden analysointi finanssialalla

Kestävän rahoituksen sääntelyn esiinmarssi alkoi vuonna 2018, kun komissio julkaisi kunnianhimoisen, useita merkittäviä uudistuksia sisältävän toimintasuunnitelmansa. Hieman tämän jälkeen tehtiin aloitteet sääntelystä koskien ympäristön kannalta kestäviksi luokiteltavista taloudellisista toimista sekä kestävyyttä koskevista tiedonantovelvoitteista. Monet pitivät komission tavoitteita ja aikatauluja liian optimistisina, mutta niin vain nämä hankkeet on ainakin keskeisiltä osin saatu nyt jo maaliin, osa jopa etuajassa.

Finanssialaa koskevat kestävyyshankkeet ovat kuitenkin keskittyneet lähes yksinomaan ilmastonmuutoksen riskeihin, sen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen. Muut ympäristöä koskevat tekijät ovat jääneet toistaiseksi taka-alalle, vaikka varsinkin biodiversiteettiriskiä voidaan perustellusti pitää vaikutuksiltaan ilmastonmuutoksen kanssa saman kokoluokan uhkana. Biodiversiteettiriskit ja ilmastoriskit ovat myös aivan toisiinsa kietoutuneita riskejä. Onko tilanne nyt muuttumassa biodiversiteetin osalta, ja mitkä ovat niitä tekijöitä jotka finansisektorin tulisi alkaa toiminnassaan huomioimaan?

Biodiversiteettiriski ja ilmastoriski

Ilmastonmuutoksen ja bioidiversiteettiriskin välillä on useita liittymäpintoja. Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa, joten lämpenemisen hidastaminen on avainasemassa myös tältä kantilta tarkasteltuna. Toisaalta, ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen liittyvät toimenpiteet, kuten tuulivoiman rakentaminen, voivat tietyissä tilanteissa tuottaa negatiivisia vaikutuksia biodiversiteetille, joten asia ei ole täysin yksiselitteinen.

Kuten ilmastonmuutokseen liittyvät riskit, myös biodiversiteettiriskit voidaan jakaa fyysisiin ja siirtymäriskehin. Näistä ensin mainitut liittyvät esimerkiksi pölyttäjäeläinten vähenemiseen, jolla on suora vaikutus globaaliin ruoantuotantoon: yli 75 % tärkeimmistä viljellyistä ruoista on riippuvaista pölyttäjäeläimistä. Häiriöt ruoantuotannossa heijastuvat koko tuotantoketjun kautta moninaisesti eri sijoituskohteiden arvonmuutoksiin. Siirtymäriskeillä puolestaan tarkoitetaan kiristyvän ympäristösääntelyn ja vihreämmiksi muuttuvien kulutustottumusten aiheuttamia vaikutuksia eri talouden toimijoihin. Lisäksi valtioiden maksamat erilaiset tuet biodiversiteettiä vahingoittavalle toiminnalle tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa pienenemään, mikä voi vaikuttaa monin eri tavoin talouden tuotantoketjuihin. Kaikki reaalitalouteen liittyvät muutokset näkyvät lopulta myös finanssisektorilla.

Ensimmäiset tutkimukset on jo julkaistu

Alankomaiden keskuspankki julkaisi vajaa kaksi vuotta sitten kattavan tutkimuksen maan finanssisektorin altistumista biodiversiteettiriskeille. Raportin mukaan maan pankit, vakuutusyhtiöt ja eläkelaitokset olivat sijoittaneet yhteensä 510 mrd. euroa yrityksiin, jotka ovat paljon tai erittäin paljon riippuvaisia ekosysteemipalveluista. Vaikka selvitysessä huomioitiin vain suorat vaikutukset, altistumat kattoivat yli kolmasosan portfolioiden kokonaisarvosta.  Lisäksi arvioitiin suojeltujen alueiden laajentamisen vaikutuksia sijoitussalkkuihin, ja rankemman skenaarion myötä laskettu altistuma oli yhteensä 28 mrd. euroa. Siirtymäriskien osalta arvioitiin maankäytön muutoksia ja kasvihuonekaasupäästöjen määrää, ja näin laskien biodiversiteettijalanjäljen koko oli liki kaksinkertainen Alankomaiden pinta-alaan nähden.

Ranskan keskuspankki teki vastaavan selvityksen oman maansa finanssisektorille. Selvityksen mukaan altistumien koko oli suhteellisesti samaa suuruusluokkaa: 42 % kaikista Ranskan finanssilaitosten sijoituksista on joko altistuneita tai erittäin altistuneita ekosysteemipalveluille. Biodiversiteettijalanjälki oli puolestaan yli kaksinkertainen Alankomaiden tutkimukseen nähden. Ranskan keskuspankin raportissa nostettiin esille tärkeä huomio: tuotantoketjujen kautta kaikki yritykset ovat ainakin jossain määrin altistuneita bioidiversiteettiriskeille.

Mittarit ovat vielä toistaiseksi puutteellisia

Vaikka nämä edellä kuvatut kaksi tutkimusta ovatkin uraauurtavia, on niiden pohjalta vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Altistumat ovat merkittäviä, mutta altistuman ja riskin odotusarvon välinen ero voi olla monissa tapauksissa huomattava. Ranskan keskuspankki korostikin raportissaan, että pelkkien altistumien lisäksi olisi pitänyt arvioida tarkemmin biodiversiteettiin liittyvät fyysiset ja siirtymäshokit sekä erilaisten altistumien herkkyys ja sopeutumiskyky muutoksille. Osa ekosysteemipalveluista on helpommin korvattavissa kuin toiset, ja nämä erot tulisi kyetä huomioimaan analyyseissä.

Nykyisin käytössä olevat analyysimenetelmät ovat vielä osin puutteellisia. Erityisesti dataan ja käytettyyn analyysimetodologiaan liittyvät ongelmat vaativat huomattavaa jatkotyötä. Lisäksi erilaisia biodiversiteettiin liittyviä mittareita ja indikaattoreita on useita, ne eivät ole keskenään yhteismitallisia ja niiden perusteella tehtyjen analyysien kääntäminen rahamääräisiksi lopputulemiksi on vaikeata. Ilmastonmuutoksen kohdalla vastaavat selvitykset ovat huomattavasti yksinkertaisempia, kun mittarina voidaan käyttää kasvihuonekaasupäästöjen määrää, jolle kyetään jo nyt laskemaan rahallinen arvo (tai haitta) eri skenaarioissa.

Miten tästä eteenpäin?

Jotta biodiversiteettiriskien analysoinnissa päästäisiin eteenpäin, tulisi kyetä yhdistämään kolme erilaista datalähdettä: sijoitusten kohdeyritysten maantieteellinen sijainti, suojeltuihin alueisiin ja luontokadolle alttiisiin alueisiin liittyvä informaatio sekä aikasarjat uhanalaisten lajien kehityksestä. Hyvä uutinen on, että nämä tiedot ovat pitkälti jo nyt saatavilla, ongelmana on vain eri datalähteiden yhdistäminen toisiinsa. Biodiversiteettiin liittyvien riskien konkretisoituminen, esimerkiksi ruoka-aineiden hintojen heilunnan kasvu, tulee varmasti nopeuttamaan analyysimenetelmien kehittämistä. On tietenkin mahdotonta vielä sanoa milloin bioidiversiteettiriskit nostetaan ilmastonmuutosriskien rinnalle vaikkapa stressitestiharjoituksissa, mutta nopean kehityksen myötä siihen tuskin enää kauaa menee.

Mikko Sinersalo, Riskiasiantuntija, Finanssivalvonta

Mikon BLOGI on jatkoa Finsifin tilaisuuteen, jossa hän antoi avartavan puheenvuoron aiheesta. Tilaisuuden materiaalit löytyvät jäsenille jäsenosiosta. Alla linkitys tapahtumaan.

Biodiversiteetti- now what?

2.2.2022 @ 10:0011:30