FINSIF jakaa tänä vuonna viisi stipendiä vastuullisen sijoittamisen tutkimuksille

Stipendien jakamisella halutaan edistää vastuullisen sijoittamisen tutkimusta ja edistää tietoisuuden leviämistä Suomessa, sekä saada yhdistykselle näkyvyyttä. Finsifin tarkoituksena on edistää vastuullista sijoittamista, joka ottaa huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät seikat varainhoidossa ja sijoituspäätöksiä tehdessä. Yhdistykseen kuuluu suomalaisia sijoittajia, varainhoitajia ja sijoituspalveluiden tarjoajia.

Finsifin stipendit suunnataan ensisijaisesti humanistisilla, kauppatieteellisillä tai yhteiskuntatieteellisillä aloilla Suomessa opiskeleville, vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisille tutkimuksille vastuullisesta sijoittamisesta tai yritysten yhteiskuntavastuun ja taloudellisten arvojen yhteydestä. Stipendi voidaan jakaa valmiille tutkimukselle tai tutkimuksen rahoittamiseksi.

Hakemuksia vastaanotettiin tänä vuonna yhteensä 12 kappaletta. Hakemuksista valikoitui seuraavat viisi työtä, joille jaetaan stipendi:

Antti Mikkonen
Pro Gradu otsikolla: Portfolio Decarbonisation With Varying Investment Styles

Mikkonen vertaa tutkielmassaan hiilijalanjäljen pienentämistä neljässä eri sijoitustyylissä: pienet arvo-osakkeet, suuret arvo-osakkeet, pienet kasvuosakkeet ja suuret kasvuosakkeet. Valituissa sijoitustyyleissä mekaanisen hiilijalanjäljen puolittamisen jälkeen ne optimoitiin riskiominaisuuksiltaan mahdollisimman lähelle alkuperäisiä salkkuja. Tutkimuksessa havaittiin, että eri sijoitustyylien sektorijakaumat ja siten myös hiilijalanjäljet ovat hyvin erilaiset. Näillä eroilla ei ollut kuitenkaan merkittävää vaikutusta hiilijalanjälkeä pienennettäessä.

Tutkittu ja aikaisemmissa tutkimuksissa esitelty menetelmä on soveltuva passiivisia rahastoja tarjoaville institutionaalisille sijoittajille, jotka haluavat pienentää sijoitustensa hiilijalanjälkeä ja siten myös hiiliriskiä. Tutkimus laajentaa aikaisempaa, laajoihin eurooppalaisiin, amerikkalaisiin ja globaaleihin osakestrategioihin sovellettua tutkimusta ja ottaa huomioon myös sijoitussalkkujen tyylin.

Suvi Viljaranta
Pro Gradu otsikolla: Miten Direktiivin 2014/95/EU asettamat velvoitteet muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisesta vaikuttavat yritysten yhteiskuntavastuu-raportointikäytäntöihin Suomessa

Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä direktiivin myötä yhteiskuntavastuuraportointi tulee ensimmäistä kertaa pakolliseksi kaikille suuryrityksille ja tietoja tulee raportoida jo vuodesta 2017 lähtien. Direktiivi edellyttää, että suurten ja yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen on sisällytettävä toimintakertomukseen jatkossa muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys, joka sisältää tietoja ainakin ympäristöasioista, sosiaalisista ja työntekijöihin liittyvistä seikoista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvistä seikoista. Direktiivin mukaan tilintarkastajan on tarkistettava, että selvitys on annettu.

Yhteiskuntavastuuraportit ovat tärkeä tietolähde arvioitaessa yrityksen vastuullisuutta ja raporttien tietoja hyödynnetään eri tahojen suorittamissa vastuullisuusarvioinneissa ja rating-luokituksissa. On tärkeä tutkia, millä tavoin suuryritysten uudet raportointivelvoitteet vaikuttavat raportoitavan tiedon määrään ja laatuun, jotta voidaan arvioida kuinka hyvin muutos palvelee sijoittajien tiedonsaantitarpeita – sijoittajainformaation lisääminen on ollut yksi merkittävä tavoite uuden säätelyn taustalla.

Tutkimus toteutetaan haastattelemalla Direktiivin sovellusalaan kuuluvien ja Suomessa toimivien yritysten edustajia ja keräämään sitä kautta tietoa yritysten valmistautumisesta, valmiudesta ja näkemyksistä uusiin raportointivelvoitteisiin liittyen.

Matleena Pietiläinen
Väitöskirja artikkeli otsikolla: Verokontribuution yhteys vastuulliseen sijoittamiseen

Aiheesta on herännyt viime aikoina voimakasta keskustelua johtuen muun muassa lainvastaiseen verosuunniteluun ja veroparatiiseihin liittyvistä julkisista tiedonannoista mediassa.

Tutkimusartikkeli on osa väitöskirjahanketta ja sen tarkoitus on selvittää, miten verokontribuutio koetaan osana vastuullista sijoittamista suomalaisten instituutiosijoittajien keskuudessa. Artikkelin puitteissa perehdytään lähemmin myös verotukseen liittyvien epä- ja ongelmakohtien aikaansaamiin seurausvaikutuksiin vastuullisen sijoittamisen prosessissa sekä strategisella että operatiivisella tasolla.

Tutkimusartikkelin teoreettisen viitekehyksen puitteissa on tarkoitus luoda katsaus aikaisempaan kirjallisuuteen vastuullisen sijoittamisesta, verotuksesta ja vastuutiedon verotukseen liittyvistä osatekijöistä, joilla voi olla vaikutusta sijoitusprosessiin ja päätöksentekoon. Artikkelin tavoitteena on etsiä ja kuvailla yhteyksiä tutkittavien ilmiöiden välillä, sillä käytännön toimijat ovat jo osoittaneet sijoittamisella ja verotuksella olevan merkittäviä yhteyksiä toisiinsa.

Empiirisenä tutkimuskohteena ovat Suomeen rekisteröidyt, vastuullisen sijoittamisen periaatteet (ks. PRI 2016) allekirjoittaneet instituutiosijoittajat.

Tutkimustulosten odotetaan antavan lisätietoa merkittävästä ja ajankohtaisesta kysymyksestä verokontribuution osa-alueiden eli yrityksen maksamien välittömien ja välillisten verojen sekä yritysten tilittämien verojen vaikutuksesta vastuulliseen sijoittamiseen ja sitä myöten laajemmin ympäröivään yhteiskuntaan.

Anna Seppänen ja Viivi Wanhalinna
Väitöskirja osana tutkimushanketta aiheesta Responsible Investment and The Food Industry – Socio-Ethical Reflections

Väitöskirjatyötä tehdään osana Helsingin yliopiston tutkimushanketta “Responsible Investment and The Food Industry – Socio-Ethical Reflections” (RIFISER). Tutkimuksen aiheena on vastuullinen sijoittaminen elintarviketeollisuudessa.

Tutkimus on poikkitieteellinen ja se yhdistää vastuullisen sijoittamisen, maatalouden ja elintarvikealan tutkimuksen taloustieteen ja rahoituksen  sekä sosiaalietiikan näkökulmista. Hankkeessa kerätään määrällistä ja laadullista aineistoa sekä Suomesta että Alankomaista ja analysoidaan niitä soveltuvin menetelmin.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka vastuulliset sijoittajat toimivat maatalouden ja elintarvikealan sijoituksissa. Odotuksena on, että tutkimuksen lopputuloksena syntyy uutta tietoa instituutiosijoittajien elintarvikealan sijoituskohteiden arvioinnista ja vastuullisuuden keskeisistä kysymyksistä elintarvikealalla.

Eija Vinnari ja Hanna Silvola
Tutkimustulosten esittelyyn ulkomailla aiheena: Yhteiskuntavastuuraporttien varmennus

Tällä hetkellä 150 suomalaista yhtiötä julkaisee yritysvastuuraporttinsa ja niistä noin 30 varmennuttaa sen ulkopuolisella taholla. Liiketaloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna raporttien varmennus herättää keskustelua, sillä raportointi ja sen varmentaminen lisäävät huomattavasti yrityksen hallinnollisia kustannuksia.

Tutkimuksessa on etsitty vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Missä määrin yritysten tekemät satsaukset yritysvastuullisuustiedon viestimiseen ja varmennukseen lisäävät sijoittajien ja muiden sidosryhmien luottamusta yrityksen vastuullisuutta kohtaan? Onko varmennuksella merkitystä vastuullisille sijoittajille? Ketkä varmennuksesta loppujen lopuksi hyötyvät ja millä tavalla?

Yritysvastuuraporttien varmennus on melko tuore ja nopeasti yleistyvä ilmiö, mutta aihetta on tutkittu verrattain vähän. Erityisen niukasti on tutkittu raporttejaan varmennuttavien yritysten sidosryhmien näkemyksiä varmennuksesta. Aihe on paitsi tieteellisesti mielenkiintoinen myös varsin ajankohtainen, sillä EU-direktiivi ei-rahamääräisen informaation raportoinnista astuu voimaan vuonna 2017. Tämänhetkinen tilanne vapaaehtoisen raportoinnin ja varmennuksen suhteen on varsin heterogeeninen eikä yhtenäistä standardoitua käytäntöä ole olemassa.

Tutkimuksen pohja-aineisto muodostuu yritysten yritysvastuuraporteista ja niihin liittyvistä varmennusraporteista, säädöksistä ja suosituksista, lehtiartikkeleista sekä muista dokumenteista. Tämän lisäksi varsinaista tutkimusaineistoa on kerätty haastattelemalla noin 40 henkilöä, jotka edustavat yrityksiä, sijoittajia, tilintarkastusyhteisöjä, varmennusta harjoittavia konsulttiyrityksiä, elinkeinoelämän etujärjestöjä, valtionhallintoa/kansallista lainsäätäjää sekä kansalaisjärjestöjä.

Stipendien saajat valitseva raati koostui kahdesta ulkopuolisesta asiantuntijasta (Johanna Kujala Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta ja Mika Kuisma Aalto yliopistosta) sekä Finsif:n edustajista (Riikka Sievänen KPMG:ltä, Mika Leskinen Pohjola Varainhoidosta sekä Tomas Hildebrandt Evli Pankista).