Ilmastonmuutos ei odota – Vielä on aikaa muuttaa kehityksen suunta

Ilmastonmuutos on vihdoin saanut ansaitsemansa huomion. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on kyse yhdestä ihmiskunnan suurimmista haasteista, johon sopeutuminen edellyttää perustavanlaajuista muutosta meidän kaikkien arkeen. Samaa edellyttää myös biodiversiteettikadon pysäyttäminen, joka myös uhkaa ihmisten hyvinvointia ja ruokaturvaa.

Hyvistä tavoitteista ja yleisestä ilmastonmuutoksen torjumiselle suopeasta ilmapiiristä huolimatta, mitään käänteentekevää ei ole vielä tehty. Ihmiskunta jatkaa vielä pitkään kohti jyrkännettä, sillä fossiiliset polttoaineet ovat pääasiallisin energianlähteemme tulevat vuosikymmenet. Öljyn tai kivihiilen käytön huippua ei vielä ole saavutettu puhumattakaan niiden käytön vähentämisestä.

Vuoteen 2030 mennessä Intia suunnittelee tuplaavansa hiilivoimaloittensa määrän kasvavasta aurinkoenergian hyödyntämisestä huolimatta. Intia, Kiina ja Indonesia keskiluokkaistuvat huimaa vauhtia, mikä merkitsee satoja miljoonia uusia autoja, moottoripyöriä ja jääkaappeja sekä miljardeja kännyköitä, tietokoneita ja televisioita. Lentoliikenne kaksinkertaistuu seuraavan reilun vuosikymmenen aikana. Kasvun vauhti on päätähuimaava.

Afrikassa puolestaan väkiluku nelinkertaistuu tällä vuosisadalla. Yksin Nigeriassa saattaa olla vuosisadan lopussa melkein yhtä paljon ihmisiä kuin Kiinassa. Afrikan päästöt eivät vielä ole kohtuuttoman suuria, Saharan eteläpuolella moni elää äärimmäisessä köyhyydessä ilman sähköä ja ruuastakin on ajoittain pulaa. Mutta Afrikan kehittyminen merkitsee kulutuksen ja sitä kautta myös päästöjen kasvua Aasian tavoin.

Merkittävin kysymys on, miten länsimaiden ja Aasian sekä myöhemmin mahdollisesti Afrikan keskiluokkaistuminen käännetään vähähiiliselle polulle? Mitkä ovat niitä keinoja, joilla ihmisten kasvavat tarpeet saadaan tyydytettyä ja samalla hiilidioksidipäästöjä vähennetään sekä luonnon monimuotoisuuden kato pysäytetään.

Valtiojohtoisen sääntelyn ja kasainvälisten sopimusten sekä yksittäisten ihmisten arjenvalintojen lisäksi sijoitusvarallisuuden uudelleen suuntaaminen on sopeutumisen keskiössä. Vielä toistaiseksi suurin osa maailman sijoitusvarallisuudesta on suoraan tai epäsuoraan sidoksissa paljon päästöjä tuottaviin aloihin.

Miten tuo sijoitusvarallisuus voitaisiin ohjata kestäviin ratkaisuihin? Miten hiileen sijoittaminen tehdään taloudellisesti kannattomattomaksi tai jopa mahdottomaksi? Uusia öljykenttiä on vaikea perustaa jos rahaa niiden perustamiseen ei ole saatavissa.

Nämä ovat esimerkkejä kysymyksistä, joita pohtimalla ja vastaamalla voidaan löytää tehokkaita keinoja taloudellisesti kannattavaan ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutoksen sopeutuminen luo uusia teollisuudenaloja ja -toimintoja. Niiden tunnistaminen ja niihin sijoittaminen on monella tapaa järkevää. Ei pelkästään osakkeenomistajien hyödyksi vaan meidän kaikkien tulevaisuuden turvaamiseksi. Hallitsematon ilmastonmuutos yhdistettynä kuudenteen sukupuuttoaaltoon aiheuttaa niin paljon inhimillistä kärsimystä, aseellisia konflikteja sekä yhteiskunnallista ja taloudellista epävakautta, että pitkällä aikavälillä siitä ei juuri kukaan hyödy. Onneksi meillä on vielä aikaa kääntää nykyinen kestämätön kehitys.

Riku Lumiaro
Suomen ympäristökeskus
Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija