Kestävä ruokatuotanto -näkökulmia sijoittajalle

Ruuantuotanto on suurin luonnon monimuotoisuutta heikentävä tekijä. Kaksi kolmasosaa maailman viljelykelpoisesta pinta-alasta on valjastettu palvelemaan eläintuotantoa. Noin kolmannes kaikista kasvihuonekaasupäästöistä linkittyy ruokaan. Maailman laajuisesti noin kolmannes syömäkelpoisesta ruuasta heitetään pois. Maaperä köyhtyy vauhdilla ja maatalouden kemikaalien ja keinolannoitteiden liiallinen käyttö huolettaa. Maataloustyöt kuuluvat vaarallisimmiksi luokiteltuihin töihin maailmassa ja työ elintarviketeollisuudessa on usein hyvinkin kuormittavaa.

Ruuantuotannon kestävyyteen liittyvät asiat ovat haastavia eettisesti, mutta myös taloudellisesti. Moni näistä asioista uhkaa laskea ruuantuotannon parissa toimivien yritysten arvoa. Moneen haasteeseen löytyy kuitenkin ratkaisuehdotuksia tiedemaailmasta, startup-yrityksiltä ja jo liiketoimintansa vakiinnuttaneilta yrityksiltä.

Finsifin syyskuisessa tilaisuudessa ”Kestävä ruokatuotanto -näkökulmia sijoittajalle” kuultiin vähemmän resursseja vaativasta ruuantuotantotavasta ja siitä, kuinka sijoittajat voivat vaikuttaa omistamiinsa yrityksiin sekä siitä millaiset sijoittajien prosessit kertovat vastuullisen sijoittamisen toteutumisesta elintarvikesektorin sijoituksissa.

Solumaataloudesta uutta ruokaa

VTT:llä tiimipäällikkönä toimiva FT, dosentti Kaisu Riihinen esitteli kuulijoille solumaataloutta. Se on ruuantuotantotapa, johon tarvitaan nykyistä huomattavasti vähemmän esimerkiksi peltoa, tuotantoeläimiä, kemikaaleja ja antibiootteja. Solumaataloudessa mikrobit toimivat ruuantuottajina ja niiden avulla voidaan kasvattaa sekä eläinperäisiä soluja että kasvisoluja ainesosiksi ruokaamme. Kasvaakseen ja tuottaakseen syötävää solumassaa tai erittääkseen syötävää tuotetta, mikrobit tarvitsevat uusiutuvaa sähköä, lämpöä sekä ravintoa, kuten teollisuudesta peräisin olevia tärkkelyspitoisia sivuvirtoja.

Vaikka solumaatalous kuulostaa vielä kaukaiselta mahdollisuudelta, emme ole uuden äärellä. Vastaavaa teknologiaa hyödynnetään esimerkiksi etanolin tuotannossa hiivan avulla, juuston juoksutteen ja elintarvikkeissa käytettävien entsyymien valmistuksessa. Olemme syöneet jo pitkään mikrobien tuottamia ainesosia, kuten ruisjuuren maitohappobakteerien tuottamia ainesosia.

EU:n alueella on kuitenkin vielä odotettava uusien solumaatalouden tuotteiden saapumista kauppojen hyllyille. Vuoden 1997 jälkeen kehitetyt solumaatalouden tuotteet joutuvat ennen EU:n markkinoille pääsyä käymään läpi hyvin tiukan uuselintarvikelupaprosessin. Toki myös kuluttajien on hyväksyttävä solumaatalouden tuotteet lautasilleen. Tämäkin prosessi saattaa olla pitkä.

Vaikuttamisella kohti kestävämpää liiketoimintaa

Sustainalyticsillä Stewardship-toimintojen päällikkönä toimiva Jonathan Kellar kertoi yrityksen ohjelmasta, jonka tarkoituksena on edistää elintarvikesektorin yritysten vastuullisuutta vaikuttamalla niihin.

Yritysten kestävää kehitystä edistävä Sustainalytics vaikuttaa yrityksiin heidän päämiestensä, esimerkiksi institutionaalisten sijoittajien ja varainhoitajien, puolesta. Sustainalyticsillä on meneillään kolmevuotinen vaikuttamisohjelma elintarvikealan yrityksille, joista ensimmäinen vuosi on takanapäin. Ohjelmassa mitataan elintarvikealalla toimivien yritysten vastuullisuutta kuudella KPI-mittarilla. Mittareihin kuuluvat hallintotavat, luonnonmonimuotoisuus ja maankäyttö, toimitusketjujen kestävyys, yhteistyö sidosryhmien kanssa sekä tuoteportfolion laajuus kuten esimerkiksi se, onko tarjolla vaihtoehtoisiin proteiininlähteisiin pohjautuvia tuotteita. Mittarit auttavat asettamaan standardoidut tavoitteet yrityksille ja korostamaan juuri näitä avainasemassa olevia asioita yritystoiminnassa.

Maatalous on erityisen haavoittuva ilmastonmuutokselle, luonnon monimuotoisuuden ja maaperän kunnon heikkenemiselle sekä vesien saastumiselle. Sääntely vaikuttaa paljon maatalouskemikaalien käyttöön. Nämä asiat ovat ajaneet yrityksiä kehittämään vastuullisempia hallintotapoja, resurssien käytön strategioita ja yhteistyötä. Parhaiten ohjelman yritykset ovatkin suoriutuneet hallintotavoissa ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja heikoimmin puolestaan luonnon monimuotoisuuden edistämisessä ja kestävien toimitusketjujen luomisessa.

Kestävän ruuantuotannon näkökulmien yhdistäminen sijoituspäätöksiin on vielä alussa. Sijoittajien vaikuttaminen yrityksiin on tärkeää, jotta huomio kiinnittyy kestävän toiminnan rakentamiseen. Yhtiökokouksissa on harvoin mahdollista äänestää suoraan kestävään ruuan tuotantoon liittyvistä asioista, mutta vastuullisia toimintatapoja eteenpäin vievien henkilöiden asemaan johdossa ja heidän palkkioihinsa on mahdollista vaikuttaa.

Sijoittajan huolehdittava käytännön ohjeistuksesta

Kestävän rahoituksen ja vastuullisen sijoittamisen palveluista KPMG:llä vastaava ja Helsingin yliopistolla tutkimusta tekevä MMT Riikka Sievänen kertoi Responsible Investment and the Food Industry – Socio-ethical reflections -tutkimusprojektin tuloksista. Tutkimuksessa ruokasektorin tärkeimmiksi ESG-aihealueiksi institutionaalisten sijoittajien näkökulmasta nousivat ympäristön tilan huonontuminen, ilmastonmuutos, kansanterveys, työelämän normit, ruuan turvallisuus ja ruokaturva.

Esityksessä käsiteltiin muun muassa sitä, millaiset sijoittajien dokumentit ja prosessit kertovat vastuullisen sijoittamisen uskottavasta toteutumisesta niin elintarvikesektoriin kuin muihinkin toimialoihin tehdyissä sijoituksissa. Vastuullista sijoittamista koskevan strategisen tason dokumentin, kuten vastuullisen sijoittamisen politiikan, olemassaolo on lähtökohta vastuulliselle sijoittamiselle. Jotta vastuullisuus ulottuu käytännön tasolle, tarvitaan muun muassa käytännön ohjeistusta vastuullisen sijoittamisen toteuttamisesta eri organisaation tasoilla työskenteleville henkilöille, kuten analyytikoille ja salkunhoitajille. On myös tärkeää, että on olemassa prosessi siitä, miten toimia, jos sijoituskohteet eivät noudata asetettua politiikkaa. Mikäli vastuullisen sijoittamisen politiikkaan sisältyvät asiat on liitetty osaksi sisäistä tarkastusta, se on vahva merkki siitä, että sijoittaja tekee sen, mitä on politiikassaan luvannut.

Sijoittajien rooli kestävämmän ruokajärjestelmän rakentamisessa

Osa elintarvikealalla toimivista yrityksistä on rakentanut liiketoimintansa ja tuotteensa kestämään kriittistäkin tarkastelua, osalle vastuullisuustoimenpiteet ovat osittain päälle liimattua ja osa ei ole herännyt toiminaan vielä ollenkaan. Sama pätee sijoittajiin.

Sijoittajat voivat mahdollistaa ja edistää ratkaisuja tarjoavien yritysten toimintaa sijoittamalla näihin yrityksiin. Sijoittavat voivat myös vaikuttaa jo salkussa olevien yritysten toimintaan kysymällä, ehdottamalla, äänestämällä sekä painostamalla yrityksiä.

Sijoituskohteiden tarkasteluun liittyy olennaisesti myös sijoittajan omat käytännöt. Vastuullisesti toimivan sijoittajan on varmistettava, että omat prosessit toimivat niin, että lausutut tavoitteet ja tehdyt sitoumukset ulottuvat käytäntöön saakka.

Viivi Wanhalinna.

Viivi Wanhalinna on elintarviketieteiden sekä maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja työskentelee toimittajana Kehittyvä Elintarvike -lehdessä. Hän on ollut osa Responsible Investment and the Food Industry – Socio-ethical reflections -tutkimustiimiä.