Vastuullisen veronmaksun merkitys korostuu kriiseissä

ESG-kontekstissa hyvän hallintotavan alle sijoittuva verovastuullisuus on nouseva, mutta toistaiseksi vähemmälle huomiolle jäänyt vastuullisuuden osa-alue. Siinä missä sijoitussalkun hiili-intensiteettiä seuraavat nyt kaikki, verovastuullisuus – tai vastuullinen veronmaksu – ei ole löytänyt tietään edes kaikkien institutionaalisten sijoittajien vastuullisuuspolitiikkoihin. Ei siitä huolimatta, että aggressiivisen verosuunnittelun vaikutukset verotuloja menettäviin yhteiskuntiin ovat valtaisat ja ilmiöön liittyy sijoittajan näkökulmasta merkittäviä taloudellisia- ja maineriskejä.

Viime viikkoina verovastuullisuuskeskustelu on nivoutunut vahvasti meneillään olevaan koronaepidemiaan. Eri puolilla Eurooppaa on pohdittu keinoja, joilla aggressiivista verosuunnittelua harjoittavat kansainväliset konsernit voitaisiin rajata koronatukien ulkopuolelle. Myös verotulojen merkitys yhteiskunnan kriittisten toimintojen ylläpidossa on korostunut terveydenhuoltoa koettelevan kriisin myötä. Lisääntyneen julkisen keskustelun toivoisi johtavan myös tiukentuviin vaatimuksiin – niin lainsäädännön kuin sidosryhmävaatimustenkin tasolla.

Raha tuo valtaa, ja etenkin isoilla institutionaalisilla sijoittajilla on tosiasiallisia mahdollisuuksia edistää verovastuullisuutta. Sijoittajat voivat asettaa sijoituskohteilleen verovastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia sekä kannustaa ja tukea suorien sijoitusten kohdeyrityksiä veronmaksun vastuullisuuden kehittämisessä. Isoilla sijoittajilla on näkyvän roolinsa myötä myös hyvät mahdollisuudet vaikuttaa vastuullisesta veronmaksusta käytävään julkiseen keskusteluun. Vähintään yhtä tärkeää on, että institutionaaliset sijoittajat toimivat esimerkiksi omien keskusjärjestöjensä kautta sitovan aggressiivista verosuunnittelua kitkevän ja verotuksen läpinäkyvyyttä vahvistavan sääntelyn lisäämiseksi eivätkä asetu vastustamaan tähän liittyviä uudistuksia.

Oiva esimerkki sijoittajien konkreettisista toimista verotuksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi löytyy Tanskasta, missä suuret eläkeyhtiöt ovat hiljattain alkaneet vaatimaan kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavilta sijoituskohteiltaan julkista maakohtaista veroraportointia sekä ilmaisseet selkeän tukensa EU-laajuiselle sitovalle raportointisääntelylle. Julkinen maakohtainen veroraportointi lisäisi veronmaksun avoimuutta merkittävästi ja tekisi aggressiivisesta verosuunnittelusta näkyvää. Lisääntynyt läpinäkyvyys palvelisi muiden sidosryhmien ohella myös sijoittajien tietotarpeita ja helpottaisi yritysten verovastuullisuuden arviointia.

Edellisen talouskriisin seurauksena EU-alueella toimivilta pankeilta alettiin vaatimaan julkista maakohtaista veroraportointia. Ehkä nyt olisi sopiva aika laajentaa vaatimus koskemaan muitakin toimialoja. Koronakriisi voi myös herättää eri tahoja arvostamaan vastuullista veronmaksua ja sen luomia mahdollisuuksia – ilman verotuloja ei koronatukiakaan makseta.

 

Saara Hietanen

Veroasiantuntija
Finnwatch